6.12.2008: Joulun alla itsenäisyyspäivänä Suomessa

Hepatiittia, jäykkäkouristusta, sikotautia … terveyssisar innokkaana tökkii neljät rokotteet käsivarsiin. Olkavarret mustelmilla ja kivuliaina nautin ja kärsin. Lähetän kolmannen kerran passikopion Italiaan -  versio faksilla, toinen sähköpostilla ja yksi postissa. Maailmalla liikkuu tästä eteenpäin muutama sata Kontista.

Opintosuunnitelma on tehty ja lähetetty, Kelan ulkomaanvaihtareiden anomukset aneltu, rehtorilta saatu apuraha, asunto vuokrattu alta pois ja isännöitsijälle annettu nyyhkytys saada asunto takaisin paluun jälkeen. Viimeiset tentit on vielä tehtävänä Suomessa ja sen jälkeen alkaa joululomalla hillitön pakkaaminen. Ollako vaiko eikö olla? Siinäpä vasta päänsärkyä. Nokialaiset mukaan vai ei? Toppatakki, villahousut, mummon kutomat sukat ja nahkarukkaset? Aah, kylmä ei voi yllättää. Täkki, rinkka, tyyny – oma tyyny! – pyyhe? Läppäri, mappi, paperia? Eikö näitä saa Italiasta? Ei. Ehdottomasti ei.

Autosta on nypitty nastat pois, vaihdettu öljyt, imuroitu ja pesty se katosta vanteisiin. Nyt on vain tehtävä päätös, mennäkö Puolan kautta vai ajaako Ruotsin ja Tanskan halki Saksaan.  Ajoaikaa kuluu Herra Kuukkelin mukaan vaatimattomat 31 tuntia, johon ei sallita yhtään juoma- tai vedenheittotaukoa. Eihän Kuukkelilla ole sellaisia tarpeita?

Italialaiselle potentiaaliselle vuokraisännälle on soitettu.  ”… Prontooooo! Buona seraaa! Spree oweo wenr ewovosnd  odfingf?” Ja hiljainen pyyntöni Piu lentamente, per favore? että saiskos litanian pikkuisen hittaaammalla noppeuvella, kitooos. Asia selvisi ja avaimet odottavat siellä tammikuussa. Ja kelit – niin, ne ovat tätä, mitä täälläkin – räntää, vettä, loskaa ja rapaa. Bienvenuti – grazie. Tervetuloa, kiitos.

Merja Kontisen blogisivut.